tiistai 4. maaliskuuta 2014

Ensimmäiset päivät Malawissa

Maanantaina retkikuntamme saapui Malawiin joskus puolenpäivän jälkeen. Paikan päällä viisumien saaminen ei tuottanut ongelmia ja matkatavaratkin olivat saapuneet oikeaan osoitteeseen. Lentokentällä retkikunnalla oli vastassaan mies, jonka identiteetti jäi ainakin toistaiseksi vaille tarkempaa selvyyttä. Joka tapauksessa tämä hyväntuulinen kuljettaja vei matkalaiset heidän kohdepaikkaansa, eli koululle Kamuzu School of Nursingin liepeille. Siellä kaksi miespuoleista sairaanhoitajaopiskelijaa – Jeromy ja Peter – ottivat heidät ilomielin vastaan, jonka jälkeen kyseinen tervetulokomitea alkoi esitellä koulun ja asuntolan ympäristöä vasta saapuneelle suomalaiskaksikolle.

Huoneisto, joka matkalaisille osoitettiin oli nuhjuinen ja vaatimaton, mutta pienen puhdistus- ja raivausoperaation jälkeen se kelpasi näiden karskien länsimaalaisten käyttöön. Huoneistosta ajettiin tuholaiset pois permetriinin avulla, jota oli varattu matkaa varten reiluhko määrä juuri tällaiseen käyttöön. Lisäksi kyseisen ihmeaineen on väitetty pitävän malariaa kantavat hyttyset loitolla, joten myös Doktorin makuupussi sai aineesta huolellisen kyllästyksen. Moskiittoverkon virittäminen oli oma operaationsa, mutta Doktor sai tekeleestänsä hiljaista tunnustusta myös matkakumppaniltansa Mr. Rantaselta, joka uhmasi malariaa ensimmäisen yön ajan nukkumalla vailla minkäänlaista hyönteissuojaa. Toistaiseksi Rantanen vaikutti Doktorin silmään jotakuinkin terveeltä, mutta jatkuva havainnointi ensimmäisten päivien aikana oli silti tarpeen. Doktor olisi huomannut nopeasti, mikäli hänen uskollinen ystävänsä olisi alkanut kehittämään malarialle tyypillistä oireistoa, mutta toistaiseksi kollegansa vaikutti jotakuinkin terveeltä.

Esimmäisenä päivänä tulokkaat vietiin myös kaupungille syömään paikallisten sairaanhoitajaopiskelijoiden toimesta ja samalla äijille hankittiin myös uudet puhelinliittymät. Saman päivän iltana sai Doktor myös harjoitella koulun ruokalassa paikallisen maissipohjaisen ruoan, eli "nsiman" syömistä sormillansa ja innostuipa samalta lautaselta maistelemaan myös muutama paikallinen opiskelija näyttäessään, kuinka sormia tulee oikeaoppisesti käyttää. Doktor sai onnistuneesta suorituksesta suurta rispektiä, jonka jälkeen hän siirtyi Peterin tarjoaman pikakahvin jälkeen tyytyväisin mielin nukkumaan. Päivän aikana miehet maistelivat myös hanavettä, jonka juominen ei lukuisten selviytymisoppaiden mukaan ole kovin järkevää. Miehet kuitenkin tuumasivat, että ei ole järkevää sen juomatta jättäminenkään, sillä voihan olla, että käy ilmi ettei kyseisestä vedestä tulekaan kipeäksi. Mikäli hanavesi ei ole saastunutta, niin kolmen kuukauden aikana miehet säästävät pitkän pennin ja tonnitolkulla kwachoja sekä vähäisiä voimavarojaan, kun ei tarvitse olla kallista vettä koko ajan kaupasta kantamassa. Ainakin toistaiseksi reissaajat ovat välttäneet turistiripulin, mutta tilastotiede kertoo, että banjot raikavat vielä ennemmin tai myöhemmin, joten saa nähdä kuinka heidän lopulta käy. Ensimmäisenä iltana Doktor opetteli myös pesemään sormillansa astiat juoksevan veden alla ilman saippuaa ja huolellisen kuivauksen jälkeen olivat astiat ja muut ruokailuvälineet taas täysin syömäkelpoisia!

Toisena päivänä, eli tiistaina miekkoset laittoivat paperihommat pyörimään ja he tapasivat koululla sihteerin, joka auttoi työlupien vireillepanossa, jotta työt sairaalassa voitaisiin aloittaa. Kaikki sujui hyvin ja sihteeri järjesti miehille myös kyydityksen kaupunkiin, josta he kävivät hakemassa monenlaisia tarvikkeita omaan käyttöönsä. Koko päivä kului miesten osalta käytännön asioiden järjestelyssä ja monenlaisessa selvittelyssä. Päivän aikana miehille tuli varsin selväksi se, ettei malawilaisilla ole koskaan kiire minnekään, jonka lisäksi huomiota kiinnitettiin myös siihen, että jopa ihmisten kävelytyyli on rento ja toisinaan jopa vitkasteleva. Yleisesti ottaen toiminta vaikutti Doktorin silmään ihailtavan spontaanilta ja hänestä oli mukava huomata, että asiat rullasivat ilman suurta suunnittelua tai vailla samanlaista järjestelmällisyyttä kuin mihin esimerkiksi Suomessa ollaan yleisesti totuttu. Tiistai-päivän loppupuolella Doktor tuumasi tyytyväisenä, että jännästi kaikki asiat tuntuivat kerta toisensa jälkeen järjestyvän, vaikkakin hitaasti ja omalla painollaan. Malawissa ei turhia hötkyillä!


Hyttysverkko viritetty

1 kommentti: