Doktor Järvenpää ja Mr. Rantasen viimeiset viikot Malawissa kuluivat pitkälti koulutehtävien parissa ja ankaran puurtamisen jälkeen hommat saatiin tyylikkäästi pakettiin. He tapasivat viimeisten viikkojen aikana malawilaisia tuttaviansa, jonka lisäksi he mm. kiertelivät perinteiseen tapaan vanhan kaupungin kojuja läpi. Doktor kärsi viimeisten viikkojen aikana lukuisista yleisoireista ja korkeasta kuumeesta, jonka yhteydessä hän söi kaksi lääkärin määräämää antibiootti-kuuria. Antibiootit poistivat lopulta korkean kuumeen, mutta joitakin oireita hänelle silti jäi. Malawissa edes yksityiset klinikat eivät pysty aina tarjoamaan riittäviä palveluita ja usein oireiden aiheuttaja voi jäädä hyvinkin epäselväksi, vaikka tilanne vaikuttaisikin yksinkertaiselta. Klinikoiden työntekijöiden motivaatio ei aina ole paras mahdollinen, jonka lisäksi puutteelliset tutkimuskeinot ja vähäiset resurssit eivät edesauta oikean diagnoosin löytämistä. Tosinaan koko hoito pohjautuu siihen, että kokeillaan yhtä lääkettä, jonka jälkeen valitaan toinen, jos ensimmäinen ei tuota toivottua tulosta. Näiden kokeilujen taustalla saattavat olla pelkästään potilaan kuvailemat oireet ja ehkäpä malariatesti; antibiootteja moniin vaivoihin tarjotaan heppoisin perustein. Jos potilaalla todetaan bakteereita veressä ja virtsassa, kuten Doktorin tapauksessa, niin voi olla täysin mahdotonta selvittää, minkä sortin tulehdus on kyseessä.
Päähenkilömme kärsiessä vielä antibioottien jälkeenkin lukuisista oireista, oli hän lopulta yhteydessä vakuutusyhtiönsä osoittamaan klinikkaan Suomessa, josta häntä kehotettiin siirtymään Sambian puolelle. Tämä siksi, että Doktor tiedusteli heidän mielipidettään, onko matkan keskeyttämiselle edellytykset vai uskaltaako hän matkustaa Sambiaan, jonne siirtyminen kuului miesten suunnitelmiin. Sambiasta kaksikon oli tarkoitus lentää Suomeen ja liput lennoille oli ostettu jo valmiiksi aina Lusakasta Helsinkiin. Myös Sambian terveydenhuollon taso on monin paikoin puutteellinen, mutta laadukasta hoitoa on mahdollista saada ainakin maan pääkaupungissa Lusakassa. Doktor sai oireensa pysymään lievinä tulehduskipulääkkeiden avulla ja viimeiset kuusi päivää Sambian puolella sujuivat erinomaisesti, jonka seurauksena hänen ei tarvinnut tutustua sambialaisiin lääkäriasemiin.
Miehet viettivät kolme yötä Lusakassa, jonka lisäksi he matkustivat myös Livingstonen kaupunkiin pariksi yöksi; paikka on tunnettu Victorian putouksista, joita miesten oli luonnollisesti käytävä lähempänä ihmettelemässä. He löysivät sieltä upeita maisemia ja mahtavat vesiputoukset, joista nouseva vesihöyry satoi maahan kastellen Doktorin ja Mr. Rantasen vaatteet läpimäriksi. Doktor kävi myös testaamassa Sambian ja Zimbabwen välisellä sillalla 111 metrin Benji-hypyn, joka oli myös hänen ensimmäinen benji-hyppynsä koskaan. Tämä oli varmasti hyvä lopetus Afrikan reissulle ja Doktor suositteleekin paikan päälle matkustavia rohkeasti kokeilemaan, miltä tuntuu pää edellä putoaminen korkealta sillalta.
Suomeen Doktor Järvenpää ja Mr. Rantanen palasivat 6.6.2014 reilu kolme kuukautta lähtönsä jälkeen. Tavarat olivat jääneet matkalle eivätkä ne saapuneet paluupäivänä Suomeen, mutta ne toimitettiin suoraan Joensuun lentokentälle 7.6.2014, josta kamppeet luonnollisesti noudettiin.
Toivottavasti tekstien pohjalta muodostuu edes jonkinlainen yleiskuva reissun luonteesta ja sen tapahtumista. Kiitos kaikille niille, jotka lukivat tätä blogia!
