keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Vesileikkejä

Oli keskiviikko-aamu, kun Doktor heräsi vuoteestaan. Hän heitti pyyhkeen lanteilleen, avasi asuntonsa oven ja suuntasi ulos mennäkseen kylmään suihkuun asuntolan yhteisiin pesutiloihin. Hänen harmikseen vettä ei hanasta tullut, mutta Doktor ei tästä vielä lannistunut; itse asiassa hän koki helpotuksen tunteen, koska vältti tämän rutiininomaisen ja vilpoisen, kosteahkon aamutoimen. Hän kipitti ripeästi takaisin asunnolleen, jossa aamuaskareitansa suoritti myös hänen uskollinen ja luotettava kollegansa: Mr. Rantanen. Yhdessä ja yksissä tuumin he söivät aamupalaksi kylmään veteen valmistettua pikakaurapuuroa, koska heidän termospullonsa oli jäänyt vaille kuumaa vettä edellisillan jäljiltä. Tämä oli seurausta siitä, että koulun ainoa piste, josta tätä lähes kiehuvaa vettä sai, oli poissa pelistä vesiboilerin rikkoontumisen myötä. Kylmää vettä nämä pohjoisen karskit ja kovaonniset kasvatit saivat onnekseen oman asuntonsa hanasta, mutta tätäkin ylellisyyttä vain onnettomalla paineella. Kofeiiniaddikti Järvenpää kiskaisi naamariinsa myös kupillisen kylmää pikakahvia ja tätä toimitusta seurasi vierestä tyytyväisenä keksejään mutusteleva Mr. Rantanen.  Henkilökohtaiset vedenkeittimet ovat asuntolassa kiellettyjä ja rangaistukset kiinnijäämisen kohdatessa ovat kovia. Doktorin ja Mr. Rantasen naapurissa tiedetään valmistettavan kiehuvaa vettä, mutta toiminta on erittäin salaista ja saatavuus heikkoa varsinkin pula-aikana, jolloin kuuman veden kysyntä kasvaa.

Samaisena päivänä oli myös muutamasta alakerran asunnosta sähköt poikki, joten eräs Doktorin ja Mr. Rantasen malawilaisista opiskelijaystävistä joutui lainaamaan herrojen pistorasiaa, saadakseen puhelimensa akun täyteen latinkiin. Myös nettitikkujen toimivuus vuorokauden aikana oli lievästi sanottuna kyseenalaista ja vedentoimitusongelmista kärsivä asuntolan toiletti tuotti hienostuneen pikanttia urean tuoksua asiakkaidensa iloksi. Työpäivänsä päätteeksi miekkoset yrittivät päästä vanhaan kaupunkiin ostoksille, mutta pyykkärin viivästyminen ja taksin pitkähkö ”kymmenen minuutin” odotusaika aiheutti sen, ettei liikenteeseen ollut enää järkeä lähteä, sillä kaupat kohdepaikassa olivat kuljettajan saavuttua jo lyöneet ovensa säppiin. Illalla langaton Internet-yhteys toimi ainakin hetkellisesti koulun kirjaston lipeillä ja tämä oli suoranainen ihme, sillä kyseistä yhteyttä ei viikkoon tai pariin ollut kyetty muodostamaan; nämä olivat selkeitä juhlahetkiä Doktor Järvenpään ja Mr. Rantasen elämässä.

Meininki Malawissa ei aina ole näin epämääräistä kuin edellä kuvatussa tekstissä, mutta joskus kohdalle voi sattua päiviä, ettei juuri mikään tunnu toimivan. Työpäivä lastenosaston toimenpidehuoneessa meni kuitenkin herrojen osalta nappiin ja nämä tulevat hoitotyön ammattilaiset saivat päivän aikana harjaannuttaa monipuolisesti erilaisia kädentaitoja. Loppukaneettina sanottakoon, että luovuus ja psyykeen joustava rakenne ovat ominaisuuksia, jotka auttavat pohjoismaalaista selviytymään malawilaisessa arjessa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti