Kamuzu Central Hospital

Miesten viikko pyörähti käyntiin Kamuzu Central Hospitalin pediatrisella osastolla. Lapsipotilaita osastolla oli lievästi sanottuna paljon, eikä vastaavaa kuhinaa varmasti löydy mistään Suomen sairaaloista. Yhdessä pienessä potilasvuoteessa saattoi olla jopa kolme lasta ja toisinaan lapsia voi vuoteissa olla enemmänkin. Hetkittäin potilaita joudutaan sijoittamaan myös lattialle, koska kaikille ei välttämättä löydy petipaikkaa. Vaikka alkuun osaston meininki vaikutti Doktorin silmään melkoisen sekavalta ja epäjohdonmukaiselta, niin hänen oli pakko ihailla sitä, kuinka tottunein ottein hoitajat pystyivät osastolla tehtävänsä suorittamaan. Kyseisessä yksikössä vaaditaan rautaisia hermoja ja kykyä keskittyä moneen asiaan yhtä aikaa; ensisijaista hoidon kannalta on se, että kaikki potilaat saavat tarvitsemansa lääkkeet. Malaria on keskeinen vitsaus paikallisten lasten keskuudessa, mutta toki diagnoosit vaihtelevat moisessa väkimäärässä laidasta laitaan. Samaan vitsaukseen törmättiin myös sairaalan ovien ulkopuolella, kun Mr. Rantanen sai oman malaria-diagnoosinsa maanantaina illalla City Center Clinicin vastaanotolla. Onneksi äijät tajusivat hakeutua nopeasti klinikalle siinä vaiheessa, kun Rantasen kuume lähti jyrkkään nousuun. Tälle oksentelevalle ja heikkohappiselle mieshenkilölle määrättiin kolmen päivän hevoskuuri malarialääkkeitä, jotka nautittuaan hän oli jo torstaina työkuntoinen. Myös Doktor vietti tiistaina sapattipäivän, sillä hän katsoi parhaaksi jäädä asunnolle tarkkailemaan ystävänsä vitaalielintoimintoja ja mahdollisia muutoksia miehen voinnissa. Tässä vaiheessa reissua malariapotilaan hoito oli tullut Doktorille jo tutuksi, joten Mr. Rantanen oli hyvissä käsissä taudin jokaisessa vaiheessa.

Keskiviikkona toverukset kokivat myös koko reissun tähän asti rankimman vesisateen, joka kesti useita tunteja. Kuitenkin jo seuraavana päivänä torstaina oli maa jälleen rutikuiva ja vettä näkyi lähinnä miesten ohimoilla äijien raataessa tulikuumassa sairaalassa. Viikon aikana miehet oppivat ainakin sen, että edes malarianestolääkitys ja moskiittoverkon käyttäminen eivät tarjoa 100 %:sta suojaa tätä loistartuntaa vastaan; ainoa varma tapa välttää tämä trooppinen sairaus on se, että pysyttelee poissa niistä maista joissa kyseistä tautia esiintyy. Vinkkinä mainittakoon, että malariavapaita matkakohteita ovat mm. Viron Tallinna sekä tuttu ja turvallinen Ruotsin Tukholma; laivan kannella eivät muutenkaan hyttyset kiusaa.