Torstaina miehet jatkoivat kotikäyntejä ikäihmisten luokse Kawalen terveyskeskuksen välittömässä läheisyydessä. Saman päivän aikana he sopivat yhdessä opettajansa ja terveyskeskuksessa työskentelevän terveydenvalvojan kanssa, että perjantaina he menevät Area23:lle koulun järjestämällä kyydityksellä. Kyyti koululta järjestyi, mutta miespuolinen terveydenvalvoja, jonka oli tarkoitus lähteä alueelle heidän mukanaan, ei ollutkaan saapunut töihin. Miehet eivät enää jatkaneet kotikäyntejä, koska terveyskeskuksella työskenteli kyseisenä päivänä vain yksi sairaanhoitaja eikä yhtäkään terveydenvalvojaa, jonka seurauksena paikan päällä ei ollut ketään heitä ohjeistamassa. Kotikäynnit ikääntyneiden luokse ovat Malawissa melko haastavia, jos mukana ei ole henkilöä, joka puhuu sekä englantia että chichewaa; suurin osa malawilaisista ikäihmisistä ei hallitse englannin kieltä, joten kommunikaatio voi olla hankalaa.
Koko viikon ajan Doktor oli kärsinyt lukuisista yleisoireista, joihin kuuluivat mm. päänsärky, väsymys ja yleinen jaksamattomuus. Perjantaina hänelle alkoi nousta kuume, joten iltapäivän puolella päähenkilömme oli lähdettävä klinikalle lääkärin tutkittavaksi. Paikan päällä otettiin verikokeita ja Doktor jäi odottelemaan vastauksia, jotka saatuaan hän tapasi lekurin uudelleen; oireiden aiheuttajiksi paljastuivat malaria ja jokin bakteeriperäinen infektio. Lääkäri määräsi Doktorille kolmen päivän kuurin Lonart-nimisiä tabletteja malarian kukistamiseen, jonka lisäksi hänen mukaansa tarttui myös pidempi antibioottikuuri bakteeriperäisen infektion selättämiseksi. Myös kipulääkitystä kehotettiin käyttämään aamuin illoin kuumeen ja muun oireiston lievittämiseksi.
Perjantai-illan lähestyessä Doktorin ruumiinlämpö kohosi entisestään, jonka lisäksi hän kärsi vilunväreistä, vatsaoireista, päänsärystä ja kolotuksesta. Perinteinen Burana toimi oireisiin aluksi hyvin, mutta lauantaina hänen tilansa alkoi mennä huonommaksi ja kuume ei talttunut täysin edes särkylääkkeillä; hänen ruumiinlämpönsä nousi hetkittäin lähelle neljääkymmentä, jolloin hän otti luonnollisesti lisää Buranaa.
Malaria aiheuttaa voimakkaita kuumekohtauksia ja sille on tyypillistä kuumeen nopea nouseminen ja laskeminen vuorotellen. Kuumeen noustessa tartunnan saanut kärsii voimakkaista vilunväristyksistä, kun taas kuumeen laskiessa hikoilu voi olla erittäin runsasta. Malarialoinen siirtyy hyttysestä ihmisen verenkiertoon, kun hyttynen imee ihon läpi verta. Sen jälkeen loinen kulkeutuu maksaan ja lisääntyy siellä jakautumalla. Tämän seurauksena osa jakautuneista loissoluista siirtyy verenkiertoon, jossa ne kiinnittyvät punasoluihin; säännöllisin väliajoin loiset poistuvat punasoluista tunkeutuakseen toisiin soluihin vapauttaen samalla aineenvaihduntatuotteita, jotka aiheuttavat tartunnan saaneelle rajuja kuumekohtauksia. Tämä sykli toistuu kerta toisensa samaa kaavaa noudattaen ja sen kesto on lähes täysin vakio.
Viimeistään lauantain ja sunnuntain välisenä yönä Doktor sai tuntea, miksi tätä loistautia kutsutaan malariaksi, joka suomeksi käännettynä tarkoittaa horkkaa. Hän heräsi keskellä yötä rajuihin vilunväristyksiin kuumeen noustessa korkeaksi, jonka lisäksi hänen oli juostava toilettiin vatsaoireiden saattelemana. Hänen yöllistä heräämistä varjostivat myös huimaus, heikotus ja kiihtynyt syketaajuus sekä voimattomuus. WC-reissun jälkeen hän otti lisää Buranaa ja koitti juoda reiluhkon määrän vettä, joka pahoinvoinnin seurauksena oli lähellä nousta takaisin sinne, mistä oli tullutkin. Jäätävä horkka pakotti Doktorin kampeamaan syvälle makuupussiinsa ja ottamaan päällensä vielä ylimääräisen lakanan lämpöä tuomaan; arvaahan sen, että seuraavaksi mies heräsi aamuyöstä siihen, kun sänky ja koko äijä olivat siinä kunnossa, että vastaavaa jälkeä saa aikaiseksi vain nukkuessaan vesisateessa taivasalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti